Sanoista tekoihin..

Totesin tuolla edellisessä postauksessa että olisi saanut olla pipo syvempi.. No, asia on nyt korjattu, lisäsin resorin ja nyt se on jotenkin tosi söpö, olkoon nimeltään Tilda-pipo:)

Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua kaikille!!

Hyvää päivää!

Kylläpäs sitä on vaikeaa löytää aikaa tämän(kin) kirjoittamiselle..Gradun kirjoittamisesta puhumattakaan!!! Ja toiset sitä vaan palauttelee gradujaan ja valmistuvat, ja minä seuraan hieman haikeana vierestä.. No, tulee se minunkin vuoroni vielä.. Kunhan ehdin;)

Viime viikko meni lasten flunssaillessa ja jäi luennotkin väliin kun en kehdannut räkäisen poikasen kanssa sinne lähteä.. Jotain käsityöjuttuja oon kuitenkin ehtinyt tehdä. Tyttönen sai uuden kevät pipon:

Lankana on novitan Siljaa vajaa kerä, silmukoita 108, mallineule 2o,lk,2o,2n yhteen ja kavennukset suunnilleen tasaisin välein neljässä kohtaa. Toi on itseasiassa nurjapuoli, mutta mun mielestä se näytti kivemmalta kuin varsinainen oikea puoli.. Olis saanut olla vähän syvempi, nyt ei tuu ihan kunnolla korville..

Ja sitten jotain muuta. Käytiin pari viikkoa sitten Fallkullassa ja tyttönen yllätti mut rohkeudellaan! Kaunottaren ja hirviön takia tyttönen on ollut hevosista kiinnostunut tässä jonkin aikaa, mutta en olis uskonut että se oikeasti uskaltaisi mennä oikeaa, isoa heppaa rapsuttamaan! Ehkä tuo heppa näytti sitten niin paljon Kaunottaren ja hirviön Filipiltä..

Tota oli hauska katsoa ku tyttönen oli ihan onnesta soikea aidalla seistessään ja hänen rohkeutensa houkutteli mukaan myös aremman kaverin, joka pelkää kaikkea karvaista! Mulla on täällä siis pieni hevostytön alku..Voi apuaa! ;)

Ja poikasen kanssa ollaan siis käyty luennoilla, tässä ollaan menossa arkeologian luennolle:

Ne kaksi kertaa kun ollaan sinne menty on menneet tosi hyvin. Aamulla ollaan viety tyttönen tarhaan ja sitten hissukseen käppäilty asemalle, junailtu keskustaan, käyty ostamassa äitille evästä ja menty aamukahville. Sitten olen herätellyt poikasen seurustelemaan ja syömään noin puolitoista tuntia ennen luennon alkua ja laittanut nukkumaan vaunuihin vähän ennen luentoa. Poikanen on nukkunut reilu pari tuntia, sitten syönyt ja lopun aikaa ihmetellyt että mitäköhän tuo täti mulle hymyilee ja mitäköhän toi setä höpisee! ;) Täytyy kyllä myöntää että se aika luennosta, jonka poikanen on hereillä menee ainakin osittain ohi.. Mutta ehkä siitä jotain jää mieleenkin! Luentojen myötä on muuten tullut aivan kamala kaivauskuume!!! Sille ei tosin voi vielä pariin vuoteen tehdä mitään...

Oon näin kevään kunniaksi aloittanu kevätsiivouksen käsityökorista ja käynyt muutaman ufon kimppuun, tässä ensimmäinen:

Kyseinen liina on aloitettu joskus kolmisen vuotta sitten ja oikeastaan vain unohtunut koriin.. Sen verran helppo malli ettei tarvinnut kuin kerran lukea ohje ja taas menee ihan muistista. Muistin nyt kyllä senkin etten tykkää virkata paloista kun tulee noita pääteltäviä langanpätkiä niin paljon..Ja siksihän se sinne koriin taisi jäädäkin! Nyt kyllä lupasin Miehelle saada sen valmiiksi että saadaan olkkarin pöytään viimeinkin liina! Lupasin myös etten aloita mitään uutta ennekuin kaikki ufot on valmistuneet.. Eli myös se joululahjaksi tarkoitettu villapaita... :/

Toinen ufo olisi tulossa keittiön pöytään:

Keväisen vihreästä virkkauslangasta apilaliina. Molempien liinojen ohje on Kauneimmat käsityöt 4/1995 lehdessä, ohjeet 28 pikkuliina kolmiapila ja 29 kaitaliina paloista. Teen tosta kaitaliinasta tosin isomman kuin ohjeessa..

Vieressä tossa aikaisemmin raakana esiteltyjä kippoja nyt poltettuna ja lasitettuna. Keramiikassa on sellanen jännä, ja ei aina niin kiva, juttu että koskaan ei tiedä miltä valmis esine näyttää.. Ja mulla on vähän huono tuuri noitten lasitteitten kanssa.. kippojen piti olla kirkkaan turkooseja, mut toisin kävi! Lasite tuntuis palaneen melkein kokonaan pois...

Enkelit onnistu paremmin.. Värit ei vaan näy kuvassa kauheen hyvin, oikeesti toi on helmiäisen valkoinen ja lisukkeena siinä on hennon vihreää pläiskittynä..

Tämän mä ajattelin antaa kiitokseksi eräälle erittäin mukavalle tädille, joka on mulle laittanu latinan läksyjä ja lähettäny tekstejä postissa. Ilman tätä ihmistä mulla ei olis mitään toivoa edes kuvitella saavani suoritettua latina tänä keväänä! Tentti on vappuaattona ja vielä olis PALJON luettavaa.. Viikonloppuna oli tarkotus lukea, ku tyttönen oli mökkeilemässä mummin ja vaarin kanssa ja Mies töissä, mutta tietysti poikanen päätti ettei nuku kuin "tissiunia".. Olishan sitä voinu siinä syöttäessä lukea joo..

Takasin niihin ufoihin.. Tai tämä on jo fufo: Pullavipu

Ainut apupupu, jonka sain tehtyä, ja siis tämänkin sain valmiksi vasta viime viikolla.. Tää jäi koriin siksi kun mä en tykkää osien yhdistämisestä, ku en tunnu oppivan miten se tehdään niin että jälki on kaunista.. siksi mä neulon aina mielummin pyörönä.. ja siksi mua pelottaa käydä sen joululahjavillapaidan kimppuun, koska se kuitenkin menee pilalle viimeistään siinä vaiheessa kun ompelen kappaleet yhteen..

Tyttönen yllättäen huoli tän vääränvänkyrän kaverin leikkiinsä ja otti jopa tänään lelupäivä leluksi tarhaan! No joo, Pullavipu kelpasi mukaan varmaan juuri rumuutensa vuoksi, koska tätä tyyppiä tuskin kukaan kehuisi hienoksi! Jostain ihmeen syystä tyttösen on kamalan vaikea ottaa kehuja vastaan..?

Olipa siinä taas "asiaa".. :) Poikanen alko haisemaan tuossa vieressä, paras lähteä katsomaan mitä asialle vois tehdä;)

Kysely

jossa voi voittaa lankoja vihreästä vyyhdistä ja samalla auttaa gradun tekijää! Käykäähän tekemässä tämä!

Lomat vietetty ja häitä tanssittu!

Olipa ihanat häät! Kaikki oli viimeisen päälle sunniteltua ja toimivaa! Paitsi tietenkin mun itsehillintä sen viinalla läträämisen kanssa! ;) No, se sallittanee että filmi on vähän poikki kun ei kuitenkaan ole piiiitkään aikaan päässyt juhlimaan..
Vaatteen tekemisen kanssa meinasi tulla kiire, huivin tupsuja tein ja langan päitä päättelin vielä perjantai iltana..
Oon ihan tyytyväinen lopputulokseen. Lankaa meni kaikki mitä oli, eli vaivaiset 75 grammaa Rellanan Angora 70 -lankaa.. Sain kaksi kerää ko. lankaa JYVsta ja nyt se tuli käyttöön, mutta olipa miettiminen miten saan langan riittämään huiviin! Onneks tilasin ketunpäästä kolmannen kerän kun tuhlasin Sinin antamaa 30v-lahjaa! Ensin aloin neulomaan aaltopitsiä ja ekan kerän puolessa välissä totesin ettei lanka riitä. Eli purkuun meni! Ei oo ihan kivointa purettavaa angoralanka, katkeilee helposti.. Sitten aloin tekemään suoraa huivia salomoninsolmuilla, mutta alkoi tuntumaan ettei lanka riitä niinkään, ja taas piti purkaa..
Lopulta pakkasin pääsiäisreissuun mukaan pitsihaarukan ja siitähän se lähti sujumaan! Ihanan kevyt mut kuitenkin riittävän lämmin huivi tuli..

Ja pukuuni oon erityisen tyytyväinen! Alaosana käytin oman hääpukuni alaosaa ja yläosa siis siitä ohuesta puuvillakankaasta, jota esittelin jo aikaisemmin. Muokkasin Suuren käsityö-lehden 4/1995 alushamemekon kaavaa, kaventamalla sitä hieman ja lisäämällä selkään vetoketjun sekä leveän vyön. Kerrankin oli siis myös hyötyä vanhoista lehdistä mitä on tullu raahattua mukana! :)
Puvun kaveriksi piti tehdä yhteen sopiva laukku! Laukku olis tietenkin saanut olla pienempikin, mutta nyt se on moni käyttöisempi kun sinne mahtuu muutakin kuin puuteri ja tupakat!

Ja seuraava tyytyväisyyden aihe: antamamme häälahja! Parin ystävän kanssa lyötiin viisaat päämme ja rahamme yhteen ja keräsimme paketin teemalla: "Avioliitto ei ole pelkästään seksiä ja shampanjaa, mutta siihen tulisi pyrkiä!" Paketti sisälsi siis tarjoiluvadin, jota hääpari oli toivonut, ja pullon shampanjaa sekä mansikka-shampanja-hierontaöljyä, suklaanmakuista vartalomaalia, aistillisia suitsukkeita sekä seksinopat. Niin ja sitten oli vielä Tahdon-kirja, jota hääpari voi sitten täyttää.
Mullahan oli tarkoitus tehdä myös sellaset pariskunta-lapaset, mutta eipä sitten aika riittänyt kaikkeen..jos vaikka joululahjaksi sitten;)

Häiden lisäksi on juhlittu anopin 60v-juhlia. Lahjaksi anoppi sai puuvillaiset pitsisukat Garnstudion Paris -langasta. Niitäkin jouduin aloittamaan ja purkamaan parikin kertaa, koska lankaa oli vain kaksi kerää. Lopulta tajusin aloittaa kärjestä, ja niin kerttu-sukista tuli uttrek-sukat! Mun mielestä mallineule toimi hyvin myös kärjestä aloitetuissa sukissa:) Lanka tosin oli vähän turhan paksua kevyisiin pitsisukkiin..

Tyttönen osoittaa taiteilijan taipumuksia! Tai siis musta nää on aivan upeat muotokuvat isistä ja äidistä:

Vai mitä sanotte?! Okei ne on pääjalkaisia, mutta kattokaa noita yksityiskohtia, korvat ja hiukset ja ripset ja pupillit ja iirikset (ei tosin sisäkkäin vaan vierekkäin) ja isillä parta! Kyllä äiti on nyt ylpeä! :)) Tyttönen on muuten mennyt loman jälkeen molempina kahtena päivänä todella kiltisti hoitoon, eikä ole oikeastaa kiukutellut muutenkaan.. Liekö vaikutusta sillä että puolet leluista ja kaikki elokuvat meni tuossa iltana eräänä jäähylle kun ei vaan millään ruvennut siivoamaan huonettaan.. Tänään saa sitten taas antaa jotain pois jäähyltä kun tyttönen on osannut käyttäytyä. Ylpeyden aihe siis sekin:)

Ja keramiikassakin on ehtinyt käydä. Valmiiksi on tullut tosin vain viime vuonna aloitetut joulukoristeet ja kynttilän alunen sekä ystävän lapsen nimikyltti, jonka siis piti olla joululahja..

Alulle olen saanut mökkisavesta kaikille mökkiläisille nimikyltit, viimeksi sain ne raakapoltoon, joten tänään näkee onko ne pysyneet uunissa ehjänä..Siis näkee jos pääsen keramiikkaan tänään.. se riippuu siitä saanko lypsettyä maitoa, kun hääjuhlat,tai paremminkin liian pitkä imetysväli, tuntuvasti vaikuttivat maidon tuotantoon.. :(

Ja kun sitä lunta saatiin tänne eteläänkin päästiin tyttösen kanssa pulkkamäkeen ja tekemään lumiukkoja.. Uskomatonta ettei tänä talvena ole oikeasti ollut talvea kuin muutamana päivänä.. eikä kyllä ollut oikein viime talvenakaan.. viime talvi tuntui tosin paljon pahemmalta, tämä talvi on ollut jotenkin lämpimämpi, viime vuonna oli aina synkkää, kylmää ja märkää..olikohan näin vai alkaako tähän englantilaiseen talvi-ilmastoon tottumaan!