Hyvää päivää!

Kylläpäs sitä on vaikeaa löytää aikaa tämän(kin) kirjoittamiselle..Gradun kirjoittamisesta puhumattakaan!!! Ja toiset sitä vaan palauttelee gradujaan ja valmistuvat, ja minä seuraan hieman haikeana vierestä.. No, tulee se minunkin vuoroni vielä.. Kunhan ehdin;)

Viime viikko meni lasten flunssaillessa ja jäi luennotkin väliin kun en kehdannut räkäisen poikasen kanssa sinne lähteä.. Jotain käsityöjuttuja oon kuitenkin ehtinyt tehdä. Tyttönen sai uuden kevät pipon:

Lankana on novitan Siljaa vajaa kerä, silmukoita 108, mallineule 2o,lk,2o,2n yhteen ja kavennukset suunnilleen tasaisin välein neljässä kohtaa. Toi on itseasiassa nurjapuoli, mutta mun mielestä se näytti kivemmalta kuin varsinainen oikea puoli.. Olis saanut olla vähän syvempi, nyt ei tuu ihan kunnolla korville..

Ja sitten jotain muuta. Käytiin pari viikkoa sitten Fallkullassa ja tyttönen yllätti mut rohkeudellaan! Kaunottaren ja hirviön takia tyttönen on ollut hevosista kiinnostunut tässä jonkin aikaa, mutta en olis uskonut että se oikeasti uskaltaisi mennä oikeaa, isoa heppaa rapsuttamaan! Ehkä tuo heppa näytti sitten niin paljon Kaunottaren ja hirviön Filipiltä..

Tota oli hauska katsoa ku tyttönen oli ihan onnesta soikea aidalla seistessään ja hänen rohkeutensa houkutteli mukaan myös aremman kaverin, joka pelkää kaikkea karvaista! Mulla on täällä siis pieni hevostytön alku..Voi apuaa! ;)

Ja poikasen kanssa ollaan siis käyty luennoilla, tässä ollaan menossa arkeologian luennolle:

Ne kaksi kertaa kun ollaan sinne menty on menneet tosi hyvin. Aamulla ollaan viety tyttönen tarhaan ja sitten hissukseen käppäilty asemalle, junailtu keskustaan, käyty ostamassa äitille evästä ja menty aamukahville. Sitten olen herätellyt poikasen seurustelemaan ja syömään noin puolitoista tuntia ennen luennon alkua ja laittanut nukkumaan vaunuihin vähän ennen luentoa. Poikanen on nukkunut reilu pari tuntia, sitten syönyt ja lopun aikaa ihmetellyt että mitäköhän tuo täti mulle hymyilee ja mitäköhän toi setä höpisee! ;) Täytyy kyllä myöntää että se aika luennosta, jonka poikanen on hereillä menee ainakin osittain ohi.. Mutta ehkä siitä jotain jää mieleenkin! Luentojen myötä on muuten tullut aivan kamala kaivauskuume!!! Sille ei tosin voi vielä pariin vuoteen tehdä mitään...

Oon näin kevään kunniaksi aloittanu kevätsiivouksen käsityökorista ja käynyt muutaman ufon kimppuun, tässä ensimmäinen:

Kyseinen liina on aloitettu joskus kolmisen vuotta sitten ja oikeastaan vain unohtunut koriin.. Sen verran helppo malli ettei tarvinnut kuin kerran lukea ohje ja taas menee ihan muistista. Muistin nyt kyllä senkin etten tykkää virkata paloista kun tulee noita pääteltäviä langanpätkiä niin paljon..Ja siksihän se sinne koriin taisi jäädäkin! Nyt kyllä lupasin Miehelle saada sen valmiiksi että saadaan olkkarin pöytään viimeinkin liina! Lupasin myös etten aloita mitään uutta ennekuin kaikki ufot on valmistuneet.. Eli myös se joululahjaksi tarkoitettu villapaita... :/

Toinen ufo olisi tulossa keittiön pöytään:

Keväisen vihreästä virkkauslangasta apilaliina. Molempien liinojen ohje on Kauneimmat käsityöt 4/1995 lehdessä, ohjeet 28 pikkuliina kolmiapila ja 29 kaitaliina paloista. Teen tosta kaitaliinasta tosin isomman kuin ohjeessa..

Vieressä tossa aikaisemmin raakana esiteltyjä kippoja nyt poltettuna ja lasitettuna. Keramiikassa on sellanen jännä, ja ei aina niin kiva, juttu että koskaan ei tiedä miltä valmis esine näyttää.. Ja mulla on vähän huono tuuri noitten lasitteitten kanssa.. kippojen piti olla kirkkaan turkooseja, mut toisin kävi! Lasite tuntuis palaneen melkein kokonaan pois...

Enkelit onnistu paremmin.. Värit ei vaan näy kuvassa kauheen hyvin, oikeesti toi on helmiäisen valkoinen ja lisukkeena siinä on hennon vihreää pläiskittynä..

Tämän mä ajattelin antaa kiitokseksi eräälle erittäin mukavalle tädille, joka on mulle laittanu latinan läksyjä ja lähettäny tekstejä postissa. Ilman tätä ihmistä mulla ei olis mitään toivoa edes kuvitella saavani suoritettua latina tänä keväänä! Tentti on vappuaattona ja vielä olis PALJON luettavaa.. Viikonloppuna oli tarkotus lukea, ku tyttönen oli mökkeilemässä mummin ja vaarin kanssa ja Mies töissä, mutta tietysti poikanen päätti ettei nuku kuin "tissiunia".. Olishan sitä voinu siinä syöttäessä lukea joo..

Takasin niihin ufoihin.. Tai tämä on jo fufo: Pullavipu

Ainut apupupu, jonka sain tehtyä, ja siis tämänkin sain valmiksi vasta viime viikolla.. Tää jäi koriin siksi kun mä en tykkää osien yhdistämisestä, ku en tunnu oppivan miten se tehdään niin että jälki on kaunista.. siksi mä neulon aina mielummin pyörönä.. ja siksi mua pelottaa käydä sen joululahjavillapaidan kimppuun, koska se kuitenkin menee pilalle viimeistään siinä vaiheessa kun ompelen kappaleet yhteen..

Tyttönen yllättäen huoli tän vääränvänkyrän kaverin leikkiinsä ja otti jopa tänään lelupäivä leluksi tarhaan! No joo, Pullavipu kelpasi mukaan varmaan juuri rumuutensa vuoksi, koska tätä tyyppiä tuskin kukaan kehuisi hienoksi! Jostain ihmeen syystä tyttösen on kamalan vaikea ottaa kehuja vastaan..?

Olipa siinä taas "asiaa".. :) Poikanen alko haisemaan tuossa vieressä, paras lähteä katsomaan mitä asialle vois tehdä;)